KULTTUURI

 

Koli kuuluu erottamattomana osana suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Koli tunnettiin matkailunähtävyytenä. Kolin maisemat innoittivat lukuisia kansallisromanttisia taiteilijasieluja, kuten Juhani Ahoa, Eero Järnefeltiä, Venny Soldan-Brofeldtiä, Pekka Halosta, I.K. Inhaa ja Jean Sibeliusta. Aikaa, jolloin taiteilijoiden kuvaama Koli kohosi kansallisesti arvokkaaksi tunnuskuvaksi, kutsutaan karelianismin ajaksi.

 

Tänä päivänä Koli on ehkä tunnetuin suomalainen kulttuurimaisema, jossa sekoittuvat vaaraiset havumetsät ja varhaiset asutuksen jäljet: koivuvaltaiset kaskimetsät, kukkaloistostaan kuulut ahot, romanttiset luonnonniityt ja pärekattoiset talot heinittyneine pihoineen. Vanhoja maatiloja ja perinnepihoja on kunnostettu ja entisöity paikallisten taitajien avustuksella. Koli on myös itäisen ja läntisen sekä luterilaisen ja ortodoksisen kulttuurin kohtaamispiste, joka on säilyttänyt omaleimaisen olemuksensa ja kulttuurinsa vuosien kuluessa.

 

Keräiltyä kansanperinnettä on nähtävillä Kolin Kotiseutumuseossa. Perinteisten käsityötaitojen harrastajia löytyy edelleen Kolin lähialueelta. Käsityöläisten tuotteita esitellään Luontokeskus Ukossa. Kolilla voi nähdä myös taidetta niin pysyvissä näyttelyissä kuin esimerkiksi kesäisissä teatteriesityksissäkin. Koli Culturasta kehittyy Kolille taiteen ja kulttuurin keskus, jossa vaalitaan perinteitä ja synnytetään uutta kulttuuria!

 

Yläkuva Järnefeltin Syysmaisema Pielisjärveltä, 1899.

Kuva : Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto, Hannu Aaltonen.